Kira, Sofi ja talvi 2018-2019

09.02.2019

Kun ensilumi satoi maahan, tuntui kuin Kira olisi nuortunut monella vuodella. Hän on nyt 8 vuotias vanhus ja liikkuminen selvästi on alkanut hidastumaan. Mutta tuolloin kun lumisatoi maahan hän oli kuin kaksi vuotias vasta aikuisiän saavuttanut koiruli. Niin innoissaan hän oli.

Toisin kuin Sofi, tämä mun 5 vuotias hieno neiti, hän alkuun oli ihan ok lumen kanssa, kunnes huomasi sitä tulevan vain lisää ja lisää. Nyt kun ollaan jo helmikuussa ja lunta on kerääntynyt paljon, on hyvin haastavaa saada neiti pissalle, koska: "Lunta on liikaa, eihän tuonne voi mennä kävelemään".

Joskus mietin, minne katosi se kakara koira, joka rakasti lumessa juoksemista ja oli aivan innoissaan. Toisaalta on hauska naureskella, kun neiti on hyvin tarkka minne haluaa tai paremmin minne VOI astua ettei vain tassut mene likaisiksi tai märiksi.


Uusi vuosi meni tänäkin vuonna suhtkoht rauhallisesti, mutta se mikä itseäni mietityttää monta kertaa; miksi niitä raketteja pitää ampua ennen sallittua aikaa ja sit sen sallitun ajan jälkeenkin? Ei mene jakeluun ei millään... Kira ku pelkää kovia paukkeita niin sen kanssa saa aina olla tarkkana, että ajoittaa lenkit tuolloin juuri oikeisiin aikoihin ettei vaan paukahda. Olihan meillä uutena vuonna yksi lisä kaveri; Sofin sisko Nata. Nata ei kanssa ollenkaan siedä raketteja, joten meillä oli kaksi pelokasta neitiä täällä. Onneks heillä on lääkitys kohdallaan niin menee jokainen uusi vuosi rauhallisesti nukkuen. Saadaan mekin huokaista helpotuksesta ettei tartte koko ajan olla tarkkana ettei paukkeet kuulu sisälle saakka. Siitäkin huolimatta meillä on uutena vuotena normaalia kovemmalla televisio ym, ihan vain varmuuden vuoksi.


Täällä naapurustossa, missä asustelen, Kiralla ja Sofilla on 3 hyvää koirakaveria. Käymme niiden kanssa joskus lenkeillä; joskus mennään ihan hihnalenkki, joskus mennään pellolle juoksentelemaan tai jään pinnalle käppäilemään ja kuvailemaan. Huvittavinta tässä yhtälössä on se, että omani ovat pk collie tytteleitä ja nämä kolme kaveria ovat australianterriereitä = koko ero on siis pienoinen. Siitä huolimatta leikit sujuu, vanhusta kunnioitetaan ja lumi pöllyää kun pellolla isossa hangessa juoksentelevat nuoret peräkanaa. Eihän siinä, niistä saisi varmasti hienon videon, mutta kuvaa on turha yrittää; ei ole tarpeeksi nopeaa toimintaa.

Tässä on vielä talvea jäljellä, mutta tulevista kommenverkeistä tulee oma kirjoituksensa sitten myöhemmin!